Projekti toi esiin myös lahtelaisten maksuttomien näyttelypaikkojen merkityksen. Se osoittaa, että tällaiset tilat eivät ole vain seinäpinta-alaa, vaan ne voisivat toimia kulttuurisina solmukohtina, jotka tukevat paikallisia taiteilijoita ja rikastuttavat kaupunkilaisten arkea, joka Lahdessa on avointa, taiteilijaystävällistä ja kulttuurisesti elävää.
Kaunon tukemat projektit
8 artikkelia
Projekti palautti minut ryminällä taiteellisen työskentelyn äärelle ja käytännön haasteisiin. Palasin Toistaiseksi nimeämätön rakkaus -projektin pariin syksyllä 2024. Idea oli hautunut pitkään mielessäni mutta en ollut saanut työskentelyä varsinaisesti aloitettua. Kun työarjessani tapahtui iso muutos, tarjoutui yllättäen myös uusi tilaisuus keskittyä taiteelliseen työskentelyyn.
Valokuvasarjassa esiinnyn tuntemattomien paikallisten ihmisten kanssa Bielefeldissä, Saksassa. Kuvaustilanne oli osapuolten ensikohtaaminen. Kuvauksen jälkeen jäin keskustelemaan tuntemattoman ihmisen meitä yhdistävistä asioista. Sarja sai inspiraatiota filosofi Esa Saarisen ajatuksesta: “Olemme toistemme ympäristö”.
Homma sai alkunsa siitä, kun keskustelimme Kauno ry:n avainhenkilöiden kanssa ideasta, jossa taidelainaamon teosten tavoin voisi lainata myös taiteilijaa. Innostuimme ideasta ja päätimme kokeilla ideaa käytännössä ja kehittää konseptia eteenpäin teosvälitysviikolla Galleria Uudessa Kipinässä. Eli ei muuta kuin baskeriostoksille promokuvia varten.
Töpö sai alkunsa, kun halusin toteuttaa teoksen, missä lapset saisivat itse päättää omasta ympäristöstään taiteen osalta ja olla osana sen luomista. Kanervan päiväkoti on luontopäiväkoti, joten Kintterön terveysmetsä on heidän luonnollista toiminta-aluettaan.
Olen pitkään pyrkinyt tekijänä kohti kansainvälisyyttä ja tuntui todella hienolta saada ensimmäisen kerran teoksia esille Suomen ulkopuolella. Tämä antoi uskoa tulevaan ja motivoi jatkamaan kovaa työskentelyä kohti omia päämääriä.
Minä olen huone -projektin ideana oli kertoa Lahden Kaupunkikylän asukkaista oman elämänsä taiteilijoina. Kullakin asukkaalla oli oma ohjaajansa, jonka tehtävänä oli fasilitoida ideoiden toteuttamista. Huoneiden ilme määräytyi täysin tekijöidensä herkkyyden ja toiveiden mukaisesti. Osa ei ollut koskaan tehnyt taidetta, joten projekti aloitettiin keväällä 2021 keskustelemalla.
Tuemme vuosittain taiteilijajäsentemme pienprojekteja yhteensä 7000 €:lla. Kaunologissa esittelemme näitä projekteja. Tällä kertaa tutustumme Marianne Sirin ja Maria Laineen yhteistyöprojektiin Veistäjä kohtaa maalarin.