Kaunologi

Arki-ihminen projekti (Riikonen–Tuomola)

Mikä Arki-ihminen projekti?

Arki-ihminen -projekti oli LAB-ammattikorkeakoulun ja Kauno ry:n suunnitelma vuoden mittainen taideprojekti, joka oli osa European Green Capital- Lahti ympäristöpääkaupunki -hanketta. Projekti toteutettiin lähes kokonaan vuoden 2021 aikana. Osa projektista jatkuu vuoden 2022 alkuun.

Arki-ihminen -projektiin valitut työparit suunnittelivat ja toteuttivat yhteisen aika- ja paikkasidonnaisen teoksen, esityksen, taideteon tai teosparin, joissa työparien teokset kommentoivat toisiaan. Teosten tuli käsitellä jotakin ympäristöpääkaupunki -hankkeen teemoista: hiilineutraali elämä, osallisuus, kiertotalous tai luonto ja vesi.

Työparien teokset, esitykset tai taideteot tuli suunnitella ja sijoittaa kaupunkikeskustan ns. epäpaikkoihin tiloihin elinympäristössämme, joihin emme tavallisesti kiinnitä huomiota. Ideana oli, että teoksia tai tekoja ei näkyisi autoista, vaan niiden tavoittaminen edellyttäisi seikkailemista jalan tai apuvälinein. Edellytyksenä sijaintipaikoille oli saavutettavuusnäkökulma, eli työparien tuli ratkaista teosten luokse pääseminen sekä fyysisesti että sosiaalisesti esteettömäksi.

Arki-ihminen projektin tarkoituksena oli vahvistaa kestävän kehityksen periaatteisiin kiinnittyvää aika- ja paikkasidonnaisen taiteen käyttöä keskustakokemuksen ja ihmisten käyttäytymisen muotoilussa. Projektilla haluttiin myös lisätä ammattitaiteilijoiden ja taiteilijaopiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja osaamisen kehittämistä.

Projekti Riikonen–Tuomola

Aloitimme Arki-ihminen projektin työparini kanssa tapaamalla helmikuussa 2021 Lappeenrannassa. Juteltiin ja tutustuttiin ja Santtu näytti minulle alikulkutunneliin tekemiään grafiitteja. Meille hahmottui visuaalinen idea henkilöistä ja ihmisten kirjoituksista.

Santtu kävi seuraavaksi kaverinsa luona Lahdessa, jolloin aloimme miettimään Lahdessa olevia kiinnostavia paikkoja, joihin teos voitaisiin toteuttaa. Päädyttiin kysymään, josko vanhaa terveystaloa Paavolassa voisi hyödyntää projektissa, mutta selvisi, että sitä ollaan juuri purkamassa.

Suunnitelmat B ja C

Suunnitelma B oli Mustankalliontunneli, johon tehtiin teossuunnitelma ja haettiin lupaa. Ajatus oli maalata tunnelin seinään kuvia ja pestä seinämiin sanoja. Lupia odotellessa kyselin tunnelin käyttäjien kiinnostusta osallistua projektiin. Olin yhteydessä Jonna Piipponen-Karkulowskiin, joka ohjaa Paavolassa toimintaa vanhuksille. Lähetin myös yhteydenottopyyntöjä lähikouluihin. Muutamia vastauksia tuli, mutta kesällä selvisi, että emme saa lupaa toteuttaa projektia Mustankallion tunnelissa.

Ulpu Riikosen idea Mustankallion tunneliin. Kuva: Ulpu Riikonen

Heinäkuussa otimme käyttöön suunnitelma C:n. Suunnitelmana oli ottaa vanha Anttilan talo käyttöön ja olimme yhteydessä Luhta-kiinteistöihin. Vetosimme siihen, että Anttilan hyödyntäminen taidekäyttöön lisäisi alueen viihtyvyyttä. He lupasivat harita asiaa ja palata asiaan myöhemmin. Muutaman muistutuksen jälkeen saimme lokakuussa tiedon, että voisimme periaatteessa toteuttaa teoksen, mikäli se olisi toteutettaisiin irtolevyille. Selvitimme erilaisia teknisiä ratkaisuja. Lopulta irtolevyjen tai purjekankaiden kiinnittäminen seinään osoittautui liian kalliiksi toteuttaa. Tapasin lokakuun lopulla Luhta-kiinteistöjen edustajia Anttilalla ja päädyimme hyödyntämään näyteikkunoita projektin toteuttamiseen. Samalla visioitiin näyteikkunoiden hyödyntämistä myös projektin jälkeen.

Anttilan taidetilan avajaiset. Kuva: Santtu Tuomola

Siivoten ja raivaten ja ripustaen

Vietimme marraskuun lopulla Santun kanssa aikaa Anttilalla siivoten ja raivaten tiloja. Santtu vietti yhden viikonlopun Lahdessa ja toteutti muotokuvamaalaukset pressuille. Minä käytin aikaa näyteikkunoiden puhdistamiseen vanhoista teippauksista.

Joulukuun alussa Santtu tuli taas Lahteen. Ripustettiin Santun työ ja jatkettiin ikkunoiden putsaamista. Saimme apua operaatioon Minnalta ja Nooralta, jotka olivat myös mukana Arki-ihminen projektissa. Yksi osa Minnan ja Nooran tekemää Arki-ihminen teosta tuli esitettäväksi Anttilan tiloihin. Saimme apua myös Santun kaverilta Aarolta ja hommat etenivät aika hyvin. Kävin vielä seuraavana viikonloppuna puhdistamassa ikkunat loppuun, minkä jälkeen pääsin vihdoin valmistamaan omaa taiteellista osuuttani. Olin aiemmin kerännyt muun muassa sosiaalisessa mediassa ihmisiltä elämänviisauksia ja maalasin ne sabluunoiden avulla pressuille.

Avajaispäivä

Anttilan avajaisia vietettiin virallisesti perjantaina 17.12.21. Aamupäivällä ripustimme minun teokseni, ostimme näyttelyvalot Kaunolta saamallamme avustuksella, viritimme ne ja pesimme ikkunat. Ikkunan pesuun saimme apua ja juttuseuraa Anttilalla hengaavalta porukalta. He kirjottivat myös omat elämänviisautensa osaksi installaatiota. Illalla kokoonnuimme Santun, Villen, Minnan ja Nooran kanssa Anttilan eteen juomaan lämmintä mehua.

Mietteitä ja jatkoa

Projektiin varattu vuosi meni ihan tosi nopeasti, koska suunnitelmia jouduttiin vaihtamaan useaan otteeseen. Paras fiilis jäi siitä, että saimme Anttilan tilan taidekäyttöön sekä yllättävästä kohtaamisesta Anttilajengin kanssa avajaispäivän aamuna. Oli myös hienoa tutustua omaan työpariin ja muihin projektin tyyppeihin. Oman taiteellisen osion laatu jäi mielestäni heikoksi. Tuntuu, että omasta projektiin käytettävästä ajasta vei eniten sopivan tilan etsiminen, ja sen löydyttyä, tilan siivoaminen. Projektissa opin eniten ehkä juuri neuvottelutaitoja. Yrityspuolella olisi varmasti paljon käyttämätöntä potentiaalia, kunhan on itse valmis tekemään aloitteita.

Meidän jälkeemme Anttilan tila on jatkanut taide-elämäänsä. Tilassa on ollut Laura Ruotsalaisen näyttely ja huhtikuussa sinne tulee Veera Inkerin näyttely. Toukokuussa tilaan voisi tulla esimerkiksi Kaarisillasta valmistuvien kuvataideopiskelijoiden töitä. Näillä näkymin näyttelytila on käytössä parin vuoden ajan kaikille halukkaille.

Jääkauden lapset -verkkotaideteos

Kaksi toisilleen tuntematonta kohtaa ensimmäisen kerran ja alkaa tutustumaan toisiinsa käydäkseen yhteistä matkaa.

Syntyi kaksi toisilleen tuntematonta maalausta, Muinaisranta ja Vesijärvi.

Teos on osa Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 rahoittamaa Arki-ihminen projektia.